Lumes haastoi meidät mukaan Hyvän mielen haasteeseen! Eli tässä sitä kaivattua eloa tännekin blogiin :D

Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saanet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).

1. Ruokailu ja namit

2. Tuoreet voikukan lehdet

3. Kotimaiset mansikat

4. Vapaana juoksentelu

5. Lattiaralli

6. Ulkoilu

7. Parvekkeella hengailu

8. Päivänokoset

9. Pajunoksat

10. Mustikanvarvut

Ja lopuksi vielä lukijoille HYVÄN MIELEN KUVA:

:D

Tänään meillä kävi tälläinen vieras: Chihuahua-uros nimeltään Otto. Otto tapasi Riston tokaa kertaa ja liekö ihan tunnistanut, kun Riston häkki veti heti puoleensa. Muita kahta kania Otto kävi vain pikaisesti nuuhkasemassa, mutta Riston häkin eteen Otto jäi pyörimään, nuuskimaan ja haukahtelemaan. Ristokin oli Otosta kiinnostunut ja tuli tervehtimään Ottoa kaltereiden välistä.

Päästettiin Risto vapaaksi ja aluksi meni ihan hyvin. Hetken päästä Ristoa alkoi kuitenkin ärsyttää Oton hösääminen ja se hyökkäili Ottoa päin sohvapöydän alta, murisikin kerran. Otto meni kovaa karkuun, mutta palasi aina takaisin nuuhkimaan ja nuolemaan Ristoa. Risto on kyllä tosi reipas. Ei pelännyt Ottoa yhtään, vaikka Otto intoutui juoksemaan ja hössäsi koko ajan siinä ympärillä välillä haukahdellen kimakasti. Kauaa ei viitsitty kyllä Ristoa vapaana pitää, kun sillä alkoi selkeesti jo menemään hermo Ottoon. Ekalla tapaamisella pojut oli ihan kaveruksia, mutta nyt Otolla oli vähän turhan paljon energiaa Riston makuun.

Risto pahana :D

Hynkyllä on taipumusta saada useasti tassutulehdus, mutta nyt se vaivaa meillä myös Ristoa. Hoitona on kuiva ja puhdas alusta ja Fuciderm Vet-antibioottivoide. Riston tassut meni heti ekan rasvauksen jälkeen parempaan suuntaan ja onkin jo oikein hyvällä tolalla. Hynkyn paraneminen edistyy hieman hitaampaa tahtia.

Risto on edelleen häkkieläjä ja epäilen vahvasti tassutulehduksen tulleenkin osaksi juuri siitä liiallisesta häkissä kököttämisestä. Nyt on Risto ollut pakkojuoksutuksessa jo pitkän aikaa ja olohuoneen matonkin vaihdoin viime viikolla pehmoiseen nukkamattoon. En tiedä oliko tällä kaikella osuutta nopeaan tassujen paranemiseen, vai onko kaikki vaan hyvän voiteen ansiota, mutta hyvältä nyt kuitenkin jo vaikuttaa ja karvatkin ovat alkaneet kasvaa suurilta osin jo takaisin.

Kuinkahan yleistä tämä rexeillä onkaan, kun Pampulalla ei ollut kertaakaan koko elinaikanaan, eikä Runokaan ole tätä vaivaa saanut, vaan ainoastaan nuo rexit..

Lumes emäntineen lähetti meille ihan ihka ensimmäisen tunnustuksen! Oikein kiva uutinen oli tämä. Kiitos! Meilläkin käydään usein teidän puuhia nuuskimassa :)

Tätä tunnustusta jaetaan eteenpäin seuraavin säännöin:
1. Kiitä tunnustuksen antajaa.
2. Anna tunnustus kahdeksalla bloggaajalle.
3. Ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.

Nykyään tulee niin vähän bloggailtua, etten oikein keksi kenelle tämän tunustuksen laittaisin, kun Lumeskin on sen jo saanut.. Ikävä kyllä jätän siis laittamatta tätä eteenpäin.. :/

Ne kahdeksan satunnaista asiaa tulevat kuitenkin tässä: (eläimiin liittyen, mihinkäs muuhun!)

1. En pidä siitä, että eläimille puetaan jatkuvasti jos jonkinmoista vaatetta, päähinettä jne. vain ihmisten hauskuuttamiseksi. Asianamukaiset varusteet, esim. heijastinliivi, talvitakit ja muut välttämättömät/tarpeelliset vaatteet ovat asia erikseen. Mutta joskus sitä on sorruttu tällaiseen itsekin, pakko myöntää... Ja tässä todistusaineistoa arkistojen kätköistä:

2. Oon heppatyttö! Vuosikaudet on tullu ratsastusta ja hevosia harrastettua, mutta joka kerta hevosen selässä oppii uutta. Mahtava laji, jota suosittelen kaikille lämpimästi :)

Tässä vielä kuva otsikolla: Etsi viisi virhettä! (ja niitähän riittää, on varaa valita ;)

3. Minulle ei riitä pelkät kanit ja hevoset. Meillä on asunut myös koira, gerbiilejä, hamsteri, kääpiöhamsteri, kesyrotta, kaloja ja kilpikonnia. Seuraavaksi on suunnitelmissa ottaa isovillakoiran pentu, kunhan elämäntilanne on pennun hankinnalle suotuisa. Haaveilen myös joskus tulevaisuudessa omistavani marsuja :)

4. Minua ärsyttää koirat, jotka ei tule kutsuttaessa luokse. Yritän aina kohdistaa ärsytykseni omistajaan, joka on koiran kouluttanut (tai jättänyt kouluttamatta), mutta väkisin myös koira ärsyttää minua.

5. Nuorempana tyttönä kävin joka viikonloppu kummitätini luona maalla ja erityisesti sadepäivinä minulla oli tapana ottaa koirat mukaani ja lähteä samoilemaan metsään. Metsässä kulkiessani märissä vaatteissani (sadevarusteitahan ei teinityttö käytä!) haaveilin kohtaavani unelmien prinssin, joka ratsastaisi/koiran kanssa kävelisi minua vastaan. Tätä unelmien prinssiä en ole vieläkään kohdannut... :D

6. Haaveilen omasta hevosesta, mutta en haluaisi omistaa hevosta.

7. Vaikka kuinka paljon rakastankaan kanejani, tulee nämä kolme todennäköisesti olemaan viimeiset kanini. Ainakaan sisäkaneja en usko enää koskaan hankkivani. Pienessä asunnossa heinän/purun tuoksu täyttää koko asunnon ja näin vanhemmiten minulle on koko ajan vain tärkeämpää, etää kotona tuoksuu raikkaalta.

8. Ikä ja oma koti on tehnyt minusta myös karvakammoksujan. Koiran/kanien karvat ärsyttävät minua sohvalla, vaatteissa ja näin karvanlähtöaikaan myös lattialla pyörivät karvatollot saavat minulta rumia ajatuksia. Kuitenkaan en eläimistä kokonaan luopuisi, mutta koirarodun olen valinnut osaksi sen mukaan, että villakoirasta ei juurikaan lähde karvaa. Tähän karvaongelmaan pelastukseni on teippiharja! Ilman sitä en tulisi toimeen.